Perintälaki Suomessa — mitä jokaisen yrityksen tulisi tietää
Suomen perintälaki (513/1999) säätelee tarkkaan, miten yritykset voivat periä saataviaan. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät pykälät, maksimikulut ja oikeudelliset rajat.
Mikä on perintälaki?
Laki saatavien perinnästä (513/1999) tuli voimaan vuonna 1999 ja sitä on päivitetty useaan otteeseen. Se asettaa yksityiskohtaiset vaatimukset sille, miten velkojan — tai hänen edustamansa perintätoimiston — on toimittava saatavia perittäessä. Laki koskee sekä kuluttajasaatavia että yritysten välisiä saatavia, mutta kuluttajansuoja on tiukempaa.
Hyvä perintätapa
Perintälain keskeinen periaate on hyvä perintätapa. Käytännössä tämä tarkoittaa:
- •Velalliselle ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja
- •Perintä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuutonta haittaa
- •Perintä ei saa loukata velallisen yksityisyyttä
- •Velalliselle on annettava oikeat tiedot velasta ja sen perusteista
- •Maksuvaatimuksessa on mainittava selkeästi perintäkulut
Maksimikulut kuluttajasaatavissa
Laissa on säädetty maksimikulut, joita velalliselta voidaan periä vapaaehtoisen perinnän yhteydessä. Nämä koskevat kuluttajasaatavia:
| Saatavan määrä | Maksuvaatimus | Maksumuistutus |
|---|---|---|
| alle 100 € | 14 € | 5 € |
| 100 – 1 000 € | 24 € | 7 € |
| yli 1 000 € | 50 € | 12 € |
Kokonaiskulukatto kuluttajasaatavissa on 190 € (alle 300 € velka) tai 220 € (yli 300 € velka).
B2B-perintä — joustavammat säännöt
Yritysten välisessä perinnässä perintäkulujen maksimitasot ovat korkeammat. Lisäksi yritysten välisessä kaupassa myyjällä on oikeus periä kiinteä 40 euron vakiokorvausta myöhästyneestä maksusta ilman erillistä sopimusta — tämä perustuu direktiiviin 2011/7/EU.
B2B-perinnässä sopimuksella voidaan myös poiketa monista kuluttajansuojaa koskevista rajoituksista, mikä antaa enemmän joustavuutta perinnän toteuttamiseen.
Perintäkielto ja -keskeytys
Velallisella on oikeus pyytää perintätoimien keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Tämän jälkeen vapaaehtoista perintää ei saa jatkaa, ellei velallinen itse myöhemmin pyydä sitä. Kuluttajasaatavissa tämä oikeus on erityisen tärkeä muistaa.
Viivästyskorko
Korkolain (633/1982) mukainen viivästyskorko on eräpäivästä lähtien. Vuonna 2024 viivästyskorko on Euroopan keskuspankin ohjauskorko + 7 prosenttiyksikköä. Viivästyskorko lasketaan saatavan pääomalle eräpäivästä maksupäivään.
Käytännön vinkkejä yrityksille
- ✓Lähetä ensimmäinen maksumuistutus heti eräpäivän jälkeen — älä odota viikkoja
- ✓Dokumentoi kaikki yhteydenotot velalliseen huolellisesti
- ✓Mainitse maksuvaatimuksessa aina velan peruste, määrä ja eräpäivä
- ✓Jos velallinen kiistää velan, selvitä tilanne ennen jatkotoimia
- ✓B2B-saatavissa muista 40 euron vakiokorvausoikeus
Haluatko automatisoida perintäprosessisi?
VenDebta hoitaa kaikki maksukehotukset perintälain vaatimusten mukaisesti — automaattisesti. Luo ilmainen tili ja lähetä ensimmäinen maksukehotus minuuteissa.
Aloita ilmaiseksi →